Historia

ALAVI- JUKAJÄRVISEUDUN YHDISTYS RY

 

Ajan hengen mukaan

1980-luvulla oli yhteiskunnassa vallitsevana suuntauksena, että maaseudulle perustetaan kylätoimikuntia. Näin pääsivät kyläläiset vaikuttamaan elinympäristöönsä ja toimimaan kaikintavoin kylänsä hyödyksi. Alavilla kylätoimikunta perustettiin helmikuussa 1985.

Sen puheenjohtajaksi valittiin Antero Nupponen ja sihteeri-rahastonhoitajaksi Teuvo Karvonen. Kokoukset pidettiin kylän taloissa, niin kuin martat ja metsästysseuratkin olivat jo vuosia tehneet.

 

Oman talon hankkiminen

 

Kylätoimikunnan ensimmäiseksi ja tärkeimmäksi tehtäväksi koettiin oman talon hankkiminen, sillä kokoontumispaikka tarvittiin kaikille kylän yhdistyksille. Kevättalvella 1986 isäntien ja Kaukas Oyn lahjoittamat puut sahasi heinävaaralainen Otto Pennanen rakennettavan talon pihapiirissä. Paneelit sahautettiin Pyhäselässä. Perustus tehtiin kevätkesästä 1986, ja tarkoitus oli saada katto päälle vielä sen vuoden aikana. Näin kävikin, katto, ikkunat ja ovet saatiin paikoilleen ennen vuodenloppua. Talo rakennettiin talkootyönä. Rakentajat olivat nuoria, voimissaanolevia miehiä; ammattimiehiäkin löytyi omasta takaa. Samanaikaisesti rakentamisen kanssa oli kylätoimikunnan hoidettavana toinen asia: Uimarannan teko Jukajärven rantaan. Se oli jäänyt kylätoimikunnan kontolle. Eihän siinä mikään auttanut, vietiin kahta suurtahanketta talkoovoimin. Siinä katsottiin, miten kyläläisten ”henkselit” kestää. Kestiväthän ne, yhteishenkeä riitti silloin, ja on riittänyt yhä edelleen.

 

Alavi-Jukajärviseudun yhdistys ry.

 

Kun vain julkisoikeudelliset yhdistykset saavat ottaa lainaa ja omistaa, tuli tarve saada kylätoimikunnan tilalle virallinen, rekisteröity yhdistys. Lahjoitettujen puiden ja luvatun talkootyön lisäksi tarvittiin toki rahaakin, kylätalo ei tyhjästä synny. Rekisteröinti saatiin 12.6.1987 ja siinä vahvistettiin yhdistyksen nimeksi Alavi-Jukajärviseudun yhdistys ry. Rekisteröinti vuonna ostettin kunnalta tontti omaksi. Kunnalta saatiin pieni pesämuna, mutta muuten otettiin lainaa rakentamista varten.

 

Talo valmistuu

 

Kevät talvella 1987 tehtiin talon sisätöitä, sähkö- ja putki asennuksia. Kun talosta tuli suorasähkölämmitystalo, täytyi sähköistämiselle olla tarkka suunnitelma ja työn valvonta, muuten Pohjois-Karjalan sähkö ei olisi ottanut verkkoon. Alpo Hoffrenin veljen lieksalainen sähköalan yritys saatiin veljellisesti ylipuhuttua ottamaan vastuun suunnittelusta ja sähkötöistä. Sieltä saatiin myös tarvikkeet erittäin edullisesti. Alavilainen sähköasentaja Eero Torvinen teki asennustöistä suurimman osan, ja lisäksi työn valvoja kävi viikonloppuisi sekä valvomassa töitä että myös itse asentamassa. Alavi marttojen osuus rakentamisessa oli ratkaiseva, sillä rakentajat muonitettiin. Haastateltavat myönsivät auliisti:-Tässä ei oltas, jos naiset eivät pyyteettömästi olis tehny työtä. Milloin minkin kannon juuressa kiehui vellipata! Ensimmäinen julkinen tilaisuus eli talon epäviralliset avajaiset olivat marraskuussa 1987 pidetyt hirvipeijaiset.

 

Velanmaksua

 

Velkaa oli vuosittain lyhennettävä ja korot maksettava. Kun julkista rahoitusta ei ollut piti seuraavina vuosina olla kekseliäs hoksaamaan rahansaantikeinoja. Mutta olihan talo pystyssä, ja niin sitä ruvettiin markkinoimaan kaikille tarvitsijoille. Yksityiset, liikkeet, yhdistykset ja erillaiset ryhmät vuokrasivat taloa runsaasti. Kansalaisopiston ryhmät olivat jo ennen talon valmistumista kokoontuneet kylän taloissa, nyt oli vakiopaikka mihin mennä. Kylätalon vuokrauksella saatiin yhdistyksen talous jälleen jaloilleen.

 

Uusi voimainkoitus

 

Alpo Hoffren kertoo, että jo silloin, kun hän tuli puheenjohtajaksi, alkoi kuulua kannanottoja, että talon keittiö on liian pieni eikä ole varastotilaa. Kun pidettiin tansseja, veivät salissa olevat pöydät lattiatilaa.Niinpä neuvottelujen jälkeen 1991päätettiin ruveta hankkimaan laajennusosaa, jos rahoitus saataisiin järjestymään. Siinä vaiheessa oltiin juuri pääsemässä entisistä veloista ja hallituksen yksimielinen kanta oli:- Eikun uutta velkoo ottamaan!

 

Kylän isännilläkin oli vielä puuta yli oman tarpeen. Kylätalon ”puffettiosa” valmistui 1992. Talon vuokraus lisääntyi ja monipuolistui huomattavasti: mm. pidettiin hiihtoleirejä. Näiden pidossa martat tulivat taas apuun. Viikkokaupalla he laittoivat ruokaa leiriläisille ja siivosivat taloa. Kansalaisopiston kurssien määrä lisääntyi ja monipuolistui, saatiin myös Leader-rahoitteisia kursseja. Kylätalossa on opiskeltu täkänän valmistusta, ompelua, päre-, muovi-, paju-, tuohi,- rottinkitöitä, entisöintiä, verhoilua, nypläystä, nuorisoliikuntaa. Näillä saatiin paikatuksi rahareikiä. Viimeisenä uudistuksena remontoitiin keittiö vuonna 1997. Parhaimpana vuotena on ollut 276 erillaista tilaisuutta, parhaimpina päivinä jopa kolme vuokrausta.

 

 

 

Täkänäkurssin satoa

Valaistulatu ja jääkiekkokaukalo

 

Toivomuksena esitetty valaistu latu pyrittiin saamaan Leader-rahoituksena. Se ei kuitenkaan onnistunut, koska Leader-raha ei ole tarkoitettu valaistuslaitteiden hankintaan Kunnan kanssa neuvoteltiin ja sopimukseen päästiin 1995. Kahden vuoden kuluttua latu oli jo täydessä toiminnassa. 1996.

 

Vuonna 1996 tuli kyläläisiltä toivomus jääkiekkokaukalon hankkimisesta. Vaikka jäätiimiä perustettiin, hanke jäi loppujen lopuksi kylätoimikunnan kontolle. Parina vuotena oli vain jää pelaamista varten, mutta 1999 saatiin kaukaloon reunat. Nekin kylätoimikunta rakensi talkoovoimin; kunnalta ja EU:lta saatiin vähän avustuksia. Talkootyö on kullan arvoista, sillä jääkiekkokaukalon kustannusarvio 140 000 markkaa jäi 26 000 markkaan, joka meni tarvikkeisiin. Nykyään kunta rahoittaa kaukalon aurauksen, nuoret ja nuorten vanhemmat huolehtivat jäädyttämisestä.

 

Kylätalo kyläkeskukseksi (hankeaika 1.6.2003 – 31.12.2006)

 

Alavi-Jukajärven Seudun Yhdistys ry työsti kevättalvella 2003 kyläsuunnitelman tarkoituksenaan määritellä kyläläisten toiveet lähitulevaisuuden toimenpiteistä omalla kylällä. Aiemmin keväällä 2002 yhdistys haki Joensuun Leader-yhdistykseltä rahoitusta kylätalon yhteyteen rakennettaviin kohteisiin: Grillikota, ulkosauna ja ulkorakennus, joiden rakentaminen sittemmin toteutettiin osittain koulutushankkeena.

 

Kylätalon käytön laajentaminen ja organisointi paremmin kyläläisten käyttöön nousi yhdeksi keskeiseksi kyläsuunnitelman toimenpiteeksi. Kyläläisten mielestä kylätalo nykysellä toimintatavalla ei tarjonnut niitä ”palveluja”, joita nuorekas ja aktiivinen Alavi-Jukajärven kylä tarvitsee. Ongelmina oli talon käytön organisointi ja järjestely eri käyttäjäryhmien välillä, sekä talon ulkopuolisen käytön suunnittelu ja hallittu laajentaminen. Erityisenä kohteena ovat kylän lapset, nuoret ja lapsiperheet, jotka haluavat kylätalosta todellisen harrastus ja kohtaamispaikan.

 

Jotta Alavi-Jukajärven kylätalo toimisi kyläläisiä palvelevana kylätalona sen kannattavuuteen piti ja pitää myös panostaa. Kylätalon käytön kehittäminen myös ulkopuolisille edellytti lisäinvestointeja, jotta sen myyminen maksaville asiakkaille olisi mahdollista.

 

Hankkeen tavoiteena oli kehittää Alavi-Jukajärven kylätalosta kyläkeskus. Tavoitteena oli myös järjestää kylätalon käyttö vastaamaan kyläsuunnitelmaan kirjattuja toimenpiteitä. Kongreettisina tavoitteina: Lasten kerhot, nuoriso-illat, perhetapaamiset, nuorten harrastuskerhot ja kylätalon toiminnan järjestäminen, markkinointi, vuokraus ja yleinen organisointi.

 

Hankkeen tuloksena Alavi-Jukajärven kylätalo muutui kyläkeskuksekseksi, toiminta organisoitui ja tuloksena syntyi viisi-kuusi yhteistoiminnan ( kerhot, tapaamiset, nuorisotilat) muotoa. Grillikota, ulkosauna, ja ulkorakennus valmistui ja niiden rakentamisen ohessa pidettiin myös kaksi hirsirakennuskurssia.

 

Nykyisellään kyläkeskuksen toiminta hankepanostuksen myötä vastaa kyläläisten tarpeita ja toiveita. Hankkeen vaikutuksena kyläkeskuksen toiminta vakiintui ja se rahoittaa pääosin itsensä ulkopuolisten maksamien vuokrien ja käyttömaksujen kautta.

 

Seuraava iso projekti on kylän juoma- ja jätevesi asioiden saattaminen asianmukaiseen kuntoon. Yhteistyössä Joensuun Veden kanssa toteutettavan projektin ajankohta on 2007-2008. Tavoitteena asukasviihtyvyyden parantaminen ja sitä kautta myös uusien asukkaiden kylälle saaminen.

 

Kylätalon ja kyläyhdistyksen merkitys

 

Jo kylätalon saaminen on ollut kyläläisten talkoohengen ja yhteistyön hieno näyttö. Yhteenhiileen puhaltamalla voi saada aikaan ihmeitä. Elämä on kylätalon myötä vilkastunut, se on myös tuonut uusia asukkaita, ja sen toiminta on lujittanut kylän yhteishenkeä.